Uusi perheenjäsen!

Nyt voin sanoa, että aurinko paistaa risukasaan. Tätä päivää en olisi uskonut hetkeen tulevan. Olen nimittäin jälleen hevosenomistaja. Lähdimme perjantaina kopin kanssa katsomaan ruunaa, joka vaikutti juuri sopivalta projektilta. Mukaanhan sieltä saatiin pullukka ruuna, jossa projektia riittää.

Kyseessä on 14v suomenhevonen. Ratsuna ollut koko ikänsä,  nyt vain seissyt oloneuvoksena yli vuoden. Tämä herra vakuutti minut huumorintajullaan ja kiltteydellään.

Se on nyt asunut siskoni tallissa pari päivää ja on jo kuin kotonaan. Liikunta aloitellaan ihan pikkuhiljaa kävelytyksellä, ei pidetä kiirettä kunnon nostamisessa ja laiduttamisessa. En itse ole ratsastuskunnossa, joten selästä käsin liikutuksen hoitaa joku muu. Itse puuhailemaan hevosen kanssa ihan muuta. Syksyllä kun voin itse taas ratsastaa, on tarkoitus treenata ja jos rahkeet riittävät niin keväällä meidät nähdään kilpailuissa koulupuolella.

Matkalla kotiin!

Aina on hyvä syy hevostella.

Keskiviikkona oli vihdoin päivä jolloin pääsin taas nousemaan hevosen selkään. Luvassa oli totuttelua liikkeisiin ja kaikkeen muuhunkin. Olen päättänyt edetä ja kehittyä, mutta hiljaa hyvä tulee. En edes yrittänyt harjoitusravia. Haluan ensin hevosen kulkemaan rennosti.

Kävelin paljon ja tein siirtymisiä käynti-pys-käynti ravi-pys ravi jne. Pyrin muistelemaan perusjuttuja. Keventäminenkin tuntui siltä kuin minulla ei olisi ollenkaan tasapainoa. Yritin mielessäni miettiä ylävartalon sijaintia, niin etten nojaisi eteen. Pyrin keskittymään myös käsiin ja jalkoihin.

Vanha kuva kevään estekisoista. 

En ratsastanut kauaan, reilut puolituntia. En halua että lihakset tulevat todella kipeiksi. Silloin ei paljoa huvita kavuta enää uudestaan hevosen selkään. Kohotan kuntoa rauhallisesti. Yritän epätoivoisesti muuttaa luonnettani kaikki-mulle-heti-nyt -tyypistä hiljaa hyvä tulee -tyypiksi.

Ostoslistani tuntuu lyhenevän ja kasvavan. Sain aikaiseksi hankittua uudet jodpurit. Koska ne ovat mustat piti minun ehdottomasti hankkia myös mustat chapsit. Niitä odottelenkin saapuvaksi postiin, niin pääsevät heti käyttöön. Hanskat on myös pakko hankkia. Sormeni ovat muuten ihan rikki. Jossain vaiheessa uusi takki ja mahdollisesti joku kiva liivi myös. Näillä ei kuitenkaa onneksi ole mikään kiire, kunhan haaveilen.

Tallilla oli kyllä tosi kivaa. Siivoilin huvikseni karsioita ja lakaisin innoissani käytävää. Tällaista tallilla käymisen pitäisi olla ja haluan, että se myös pysyy tälläisena. Maijan kanssa oli puhetta lauantain tunnista, saa nähdä saadaanko aikataulut mätsäämään vai pitääkö minun odottaa keskiviikkoon, jotta pääsen taas hevosen selkään.

Täällä satoi tänään lunta joka inhottavasti muuttui loskaksi. En vieläkään ole lumen ystävä ja se voisikin puolestani pysyä poissa. Mukavampaa on ratsastaa kun ei ole jäätä, itse lumi ei sinäänsä haittaa.

Olen hengissä.

Elämäni muuttui kesällä paljon. Olen kerännyt kaikki voimani normaalin arken pyörittämiseen. Aikaa ei ole ollut omalle hyvinvoinnille eikä paljoa hevostelulle. Olen silloin tällöin käynyt maastoilemassa Mamman kanssa. Asiat on ollut pakko laittaa uudestaan järjestykseen, tärkeimpänä oma poika.

Jonne pääsi kesällä mamman kyytiin.

Nyt kun maksettavana on yksin vuokra, ruuat, auto ja kaikki muut asiat, ei rahaa tosiaan jää ylimääräiseen. Itselle saan aikaa joka toinen viikonloppu kun poika on isällään. En nyt tosiaan aio valittaa, tätä minä halusin ja tästä olen onnellinen. En päivääkään vaihtaisi pois.

Suunnitelmissa on jälleen kerran aloittaa hevostelu säännöllisenä. Jos ei muuta niin tallihommia ainakin. Kova hinku olisi opetella ratsastamaan vieläkin, mutta tunneille ei nyt ole varaa mennä.

Oltiin maastossa joku aika sitten. Kastuttiin, muttei haitannut. 

Olen joutunut luopumaan ihan kaikesta viime aikoina ja nyt haluan palauttaa elämäni tason takaisin, pikku hiljaa. Blogiin en kuvia voi juurikaan lisätä, kun ei ole enää kameraa ja puhelimella tulee niin onnettomia kuvia. Koitan joskus saada jonkun ottamaan kuvia.

Nyt kun elämäni on rauhoittunut ja aikaakin on enemmän niin olisiko Teillä postausehdotuksia? 

Olen kaikelle avoin!

Kuulumisia!

Ihanaa, nyt mulla on taas toimiva tietokone. Mikään muu ei hyvin sitten olekkaan. Mikään ei mene niinkuin pitää, suunnitelmat senkun kippaa ympäri. Mussa on pakko olla joku iso vika tai sitten joku ylempi taho ei tahdo, että ratsastan. Mulle kun ei tahdo hevosta löytyvät tällä budjetilla.

Mietinnässä olisi ihan oikea ylläpitohevonen. Sitä varten pitäisi säästää, mutta tällä hetkellä se on mahdotonta. Rahaa ei jää pakollisten menojen jälkeen yhtään, mutta onneksi kesän lopulla helpottaa, kun vanhan autolainan maksu loppuu.

Aina kun olisi tilaisuus päästä ratsastamaan, on jotain muuta tai jokin este. Nytkin on niin kuuma, että olisi suorastaan eläinrääkkäystä mennä pyörimään kentälle. Kai se tästä joskus helpottaa.

Näin kuumalla ei paljon muuta voi tehdä kun maata pihalla tai puuhailla sisällä..

Ravipuomeja.

Pesto oli tänään oikein kiva ratsastaa. Hetkittäin löytyi pidempikin yhteinen sävel. Kyllä se tästä kun vaan jaksa opiskella ja käydä tunneilla. Laukkailin muutaman kierroksen kevytistunnassa ja vau mitä askelta alkaa löytymään.

Välillä tuntui jopa siltä, etten mä ihan p*ska taida ollakkaan. Olen mielestäni kehittynyt jo taas aika paljon. Ja aion myös kehittyä. Pitäisi ruveta aloittaa treenaus tallin kisoihin, joihin ajattelin osallistua ihan vain raviohjelmaan. Kyseessä täysin leikkimielistä treenaamista, mutta haluaisin osata radan hyvin.

Monta kertaa on jo pitänyt mennä ravipuomeja niin tänään niitä mentiin. En millää osannut ratsastaa Pestoa niillä, mutta kun osasin, osasin kunnolla. Varsinainen liitokavio.

Loppukäynnit kävin käppäilemässä yksin maastossa. Melkein nukuin hevosen selkään, kun ruuna oli niin rauhallinen. Löntystelimme aikamme ja käännyimme takaisin kotiin. Lopuksi vielä Jonne pääsi Äitin kyytiin.

Wannabe tuuppari tunnilla.

Eilisen suunnitelmissa oli ehtiä ratsastamaan ennen tuntia, mutta kas kuinka kävi. Olisin kyllä ehtinyt, mutta tykkään ottaa tallilla ihan rauhassa ilman hosumista. Kerrankin tein jotain. Siivosin Peston tarhan Jutan kanssa. Siinnä ei kauaa nokka tuhissut, sillä tarhat siivotaan joka päivä ja tarhassa ei ole kuin kaksi hevosta Peston lisäksi.

Jo viime talli reissulla päätin, että seuraavalla kerralla Pesen peston kamat. Haluan pitää niistä hyvää huolta, koska tiedän kuinka kalliita satulat ja muut härpäkkeet ovat. En halua niiden arvon laskevan oman käyttöni johdosta. Vaikka ne olisivat omani, niin pitäisin niistä hyvää huolta.

Pesuhommien jälkeen oli aika laittaa heppa kuntoon tunnille. Tunnin aiheena ei ollut mitään erikoista. Taivuttelimme paljon, teimme avoja ja laukkatyöskentelimme. Tai no kaksi muuta ratsukkoa työskenteli laukassa, itse otin vain nostoja Peston palautuessa pikku hiljaa normaaliin liikuntaan.

Yritän tehdä avoja

Tunti itsessään meni ihan ok. Yhteistyö on vielä hieman hakusessa, mutta pikku hiljaa kehitytään yhtedessä. Yritys on kova ja tavoitteet realistiset.

Haaste!

Sain haasteen Tinjalta, kiitos!


~ haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja auttaa huomaamaan heitä,joilla on alle 200 lukijaa :
1.Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2.Pitää vastata haastajan 11 kysymykseen.
3.Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.4.Heidän tulee valita 11 bloggaajaa,joilla on alle 200 lukijaa.5.Sinun tulee kertoa kenet olet haastanut.6.Ei takaisin haastamista

11 asiaa itsestäni:

1. Olen pian 23vuotias.
2. Minulla on poika, hän täyttää syksyllä kolme.
3. Olen totaalisesti hurahtanut kuntoiluun.
4. En ole oikein koskaan ollut ratsastustunneilla, meillä on aina ollut omia hevosia.

5. Olen ammatiltani kuorma-autonkuljettaja.
6. Osaan ajaa myös kaivurilla.
7. Meillä on kaksi koiraa. Isä ja poika.
8. Perheeni on minulle kaikki kaikessa.
9. Olen erittäin pitkävihainen ihminen.
10. Mutta myös äkkipikainen.
11. En ole rikkaasta perheestä, joten olen oppinut hommaamaan itse tarvitsemani asiat.



Vastaukset kysymyksiin!


1. Onko tavotteita ratsastuksesta?

- Oppia rentouttamaan oma istunta, hevonen rentoutuu sen jälkeen.

2. Esteet vai koulu?

- Kouluratsastus, en enää uskalla hypätä korkeita esteitä.

3. Poni vai hevonen?

- Hevonen tietysti.

4. Suurin hevonen jolla olet mennyt?

- Siskoni pv-tamma Pomme. Reippaasti yli 170cm korkea tamma.

5. Pienin poni jolla olet mennyt?

- Esteri. Shetlanninponi. Nyt tosin jo kuopassa.

6. Kun tiput, Nauratko vai itketkö?

-Yleensä nauran. Nauran itselleni aina.

7. Lempi hevosblogi?

- Vaikka kuinka monia. Tästä löytyy erillinen postaus täältä.

8. Unelma hevonen/poni?

- Tällä hetkellä päällä on suokkikuume.. Joko suokki tai jokin iso lv-ruuna..

9. Mielipide ex ravureista?

- Hevosia nekin on. Ainakin ovat nähneet ja kokeneet paljon.

10. Oletko hiihtoratsastanut?

- Juuu, vaikka kuinka paljon. Harmi kun ei ollut kunnon talvea.

11. Laiska vai eteenpäin pyrkivä hevonen/poni?

- Eteenpäin pyrkivä. Ratsastus on mukavampaa, kun ei tarvitse potkia eteenpäin jatkuvasti.



Mun kysymykset haastetuille:


1. Tabletti vai tietokone?
2. Mitä ajattelet juuri nyt?
3. Paras onnistumisesi?
4. Hetki, jonka haluaisit unohtaa?
5. Miten aiot kehittää itseäsi/hevostasi?
6. Puututko tilanteeseen, jos jostakusta muusta puhutaan pahaa?
7. Miksi pidät blogia?
8. Lempivärisi? Miksi?
9. Mitä vihaat?
10. Odotatko jo kesää?
11. Miksi hevoset?

Haastan kaikki blogin lukijat!