Pesto oli tänään oikein kiva ratsastaa. Hetkittäin löytyi pidempikin yhteinen sävel. Kyllä se tästä kun vaan jaksa opiskella ja käydä tunneilla. Laukkailin muutaman kierroksen kevytistunnassa ja vau mitä askelta alkaa löytymään.
Välillä tuntui jopa siltä, etten mä ihan p*ska taida ollakkaan. Olen mielestäni kehittynyt jo taas aika paljon. Ja aion myös kehittyä. Pitäisi ruveta aloittaa treenaus tallin kisoihin, joihin ajattelin osallistua ihan vain raviohjelmaan. Kyseessä täysin leikkimielistä treenaamista, mutta haluaisin osata radan hyvin.
Monta kertaa on jo pitänyt mennä ravipuomeja niin tänään niitä mentiin. En millää osannut ratsastaa Pestoa niillä, mutta kun osasin, osasin kunnolla. Varsinainen liitokavio.
Loppukäynnit kävin käppäilemässä yksin maastossa. Melkein nukuin hevosen selkään, kun ruuna oli niin rauhallinen. Löntystelimme aikamme ja käännyimme takaisin kotiin. Lopuksi vielä Jonne pääsi Äitin kyytiin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Maastoilupelko
Lapsena ratsastin paljon maastossa. Toki siihen ei ollut vaihtoehtoja, sillä kotona ei ollut ratsastuskenttää. Oli siis pärjättävä metsässä...
.jpg)
-
Jo toinen kuukausi taputeltu tältä vuodelta ja kuukauden kulut on lyöty yhteen. Rahaa paloi tänäkin kuukautena paljon, ylimääräisten hankint...
-
Arvonta lähtee käyntiin nyt ja aikaa osallistua on 28.6. klo 22.00 asti.. 1 arpa: Olet rekisteröitynyt lukija ja kommentoit oman sähköpost...
-
Pian koittaa taas jokaisen hevosihmisen kevään kohokohta, Helsinki Horse fair. Pääsin jälleen mukaan bloggaajana ja ajattelin koostaa päiväo...
Kivoja kuvia! :)
VastaaPoistaTiia & Maistro