Ensimmäinen juoksutus!

Aika tuntuu menevän ihan siivillä. On jälleen kerran hankala ymmärtää, että hei mähän omistan hevosen. Olen päättänyt aloittaa ihan rauhassa ja tutustua tammaan ensin, sitten vasta nousen itse selkään.

Koska tamma on kotiutunut todella hienosti, ei sitä mielestäni kannata seisottaa. Sunnuntaina Viva sai olla, mutta jo eilen se joutui töihin. Siskoni ratsasti sillä kentällä ilman satulaa hetkisen verran. Vasen kierros oli ihan ok, mutta oikeassa kierroksessa ulkopohje oli kuuro. Tämä ei mikään ihme ole, kun sillä nyt kuitenkin on menty vain maastossa.

Tänään ajattelin sitten aloittaa itse työskentelyn juoksutuksen merkeissä. Tiesin entuudestaan vasemman kierroksen olevan helpompi joten aloitin sillä. Olen vieläkin positiivisesti yllättynyt kuinka hyvin Viva on opetettu juoksutukseen. Alussa tamma ei meinannut kävellä, mutta kärsivällisesti siirrytin sen ravista takaisin käyntiin. Käynnin ja ravin jälkeen oli laukan vuoro,

Sormeni oikein syhyävät ratsastamaan. Laukka erityisesti näyttää tosi hyvältä ja siinä on kolme selvää tahtia. Ei yhtään hassumpi ex-ravuriksi. Oikeaan kierrokseen juoksuttaessa Viva ei meinannut ensin suostua ympyrälle, mutta hetken keskustelun jälkeen se jo käveli innoissaan. Tämä tamma näyttää niin onnelliselta päästyään töihin. Sen kanssa on ilo tehdä hommia.

Huomenna ajattelin vielä juoksuttaa Vivan uudestaan ja torstaina sitten hypätä selkään. Lapset olivat kanssani tänään tallilla ja tulevat huomennakin, niin ei oikein silloin tykkää ratsastaa. Venla on kyllä kovaa vauhtia kasvamassa heppatytöksi, sillä hän istua töröttää vaunuissa ja katsoo silmä kovana hevosia. Jonnekin viihtyy tallilla niin kovin, ettei kotiin haluiasi lähteä. Ihanaa kun tulee kevät oikein kohisten, niin kohta onkin jo kesä!