Taas jälleen kerran tämä tyttö saa pettyä ja pahasti. En ikinä päässyt tallille puhumattakaan tunnille. En tahdo tähän avautua sen enempään, muuta kun että laitoin facebookkiin paikalliselle hevospalstalle ilmoituksen, että etsin hoitohevosta. Pari viestiä sainkin heti, mutta vielä ei ole sen paremmin tärpännyt.
Tunnen tällä hetkellä oloni todella petetyksi. En enää ikinä ota mitään lupauksia todesta, en kuuntele jos joku ehdottaa kisoihin menemistä tai ratsastustunteja. En halua enää innostua mistään ja kuitenkin taas pettyä näin kovasti. Miksi innostua enää yhtään mistään. Tästä lähtien en halua enää uskoa kenenkään lupauksia tai ottaa vakavasti jonkun tarjouksia. Uskon vasta kun näen tai koen.
Ajattelin kuitenkin kirjoittaa hieman iloisemmasta aiheesta sillä olen oikeasti menossa huomenna tunnille Marille. Nimeni lukee myös varauslistassa, jotenka uskon tämän :) Toivon pääseväni kunnon rääkkiin. Huomenna mulla onkin aamuvuoro jonka jälkeen kolme iltaa niin ei paljon tallille pääse. Viikonlopulla toivottavasti kisoja katsomaan..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Maastoilupelko
Lapsena ratsastin paljon maastossa. Toki siihen ei ollut vaihtoehtoja, sillä kotona ei ollut ratsastuskenttää. Oli siis pärjättävä metsässä...
.jpg)
-
Jo toinen kuukausi taputeltu tältä vuodelta ja kuukauden kulut on lyöty yhteen. Rahaa paloi tänäkin kuukautena paljon, ylimääräisten hankint...
-
Arvonta lähtee käyntiin nyt ja aikaa osallistua on 28.6. klo 22.00 asti.. 1 arpa: Olet rekisteröitynyt lukija ja kommentoit oman sähköpost...
-
Pian koittaa taas jokaisen hevosihmisen kevään kohokohta, Helsinki Horse fair. Pääsin jälleen mukaan bloggaajana ja ajattelin koostaa päiväo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti