Uljas musta on täällä taas!

Aamun töissä ollessani haaveilin hienosta ilmasta, mutta en edes saanut sitä. Pääsin yhdeltä ja suuntasinkin suoraan tallille. Ensin tallivaatteet niskaan ja pihaton kimppuun. Asennoiduin kerrankin niin, ettei minulla ole kiire ja voin kaikessa rauhassa katsella hevosten touhuja ja siivota. Pihatto ja sen tarha siivotaan joka päivä, niin hommaa ei oikeasti ole kuin muutama kärry. Maijan luona pihatossa asuu kolme hevosta ja yksi pikkuponi. Yksi näistä hevosista on Roni. Vanhemmille lukijoille ainakin tuttu ruuna. Tarkoitus on siis ratsastaa tai muuten liikuttaa poika kahdesti viikossa. 

Pihaton siivoamiseen sain kulutettua 45min aika ja tämän jälkeen alkoi jynssäys. En tajua miten hevonen oli saanut itsensä siihen kuntoon missä se oli. Oli iso virhe harjata se tallissa. Meinasin tukehtua siihen pölyyn mikä kuivuneen kuran myötä irtosi. Päätin kuitenkin harjata hevosen kunnolla, koska ratsastus on minulle aika toissijainen juttu, Niin harjaamiseen vierähti pitkä tovi, eikä ratsatukselle jäänyt niin paljon aikaa. 

Käyntityöskentelin erittäin paljon. Ronilla on melko huono kunto ja se on tällä hetkellä aika kankea. Taivuttelin, taivuttelin ja taivuttelin. Laukkaa en ottanut kuin pari nostoa ja ravissa koitin vaidella tempoa. Vasempaan kierrokseen ruuna oli aivan täydellinen, oikeassa en saanut sisäpohjetta kunnolla läpi ja vauhtia oli helposti liikaa. Otin myös pieniä pätkiä avoja ja nekin sujui toiseen kierrokseen todella hyvin.

Loppuravit menin eteen ja alas. Kävelin hetken, kunnes otin satulan ja ohjat pois. Roni seurasi minua pitkin kenttää, kun siivosin jätöksemme pois. Minua niin ärsyttää jos joku jättää jälkensä siivoamatta. Vaikka kuinka olisi vuokraaja tai tuntilainen tai mikä lie, niin omat jäljet kuuluu siivota, AINA. Monet eivät tajuakkaan kuinka paljon hallaa tulee kentän pohjalle kun paskat jätetään siivoamatta. Ei ole kuulkaas halpaa vaihtaa maa-aines kentän pohjalle..

Eilen tuli muuten käytyä taas salilla ja tarkoitus olisi mennä huomennakin, jo heti aamulla. Torstaina olisi taas aika suunnata tallille.

Sitä, tätä ja tuota..

Aika menee kuin siivillä. Kaikenlaista on suunnitteilla toteutusta vailla valmiina. Aloitetaan vaikka perjantaista.
Osallistuin NRJ:n Korppilan pursiseuran Everyday.fi -Arjen haaveista totta kilpailuun. Olen jo kauan halunnut käydä kuntosalilla, mutta rahaa siihen vain ei ole löytynyt. Nyt kuitenkin voitin kyseisestä kilpailusta itselleni sen verran rahaa, että sain vuosikortin(avain) kuntosalille ja uudet treenihousut kävin hakemassa. Eilen kävinkin jo korkkaamassa salin ja voi jehna mun huonoa kuntoa..

Voittorahoille löytyi oikea käyttätarkoitus.

Tallilla en kamalasti ole ehtinyt muiden kiireiden takia käymään. Jonnen kanssa ollaan ponia käyty harjailemassa ja hieman on Jonne päässyt ratsastamaankin.

Takatalvi yllätti maastoilijat. 

Tuosta Jonnen alemmasta kuvasta tuli mieleen kuva, jossa näkyy meidän piha takatalven johdosta. Luojan kiitos lumi on taas sulannut.

Hevoskuviot alkaa taas pääsemään uimiinsa ja näin alustavasti on sovittu, että käyn tallilla ti ja to hömpöttelemässä. Alan tekemään maanantaina taas töitä, mutta näin alkuun teen vain puolikasta päivää niin aikaa tulee jäämään enemmän oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Salilla olisi tarkoitus käydä kolme kertaa viikossa, tallilla ainakin kaksi kertaa ja vielä lisäksi nyt sunnuntaisin alkaa koiran näyttelykoulutus. Lenkillekkin olisi kiva ehtiä varsinkin nyt, kun on luvattu kevättä.

Vanha Mammakin voi hyvin. Kävimme kävelemässä maatossa muutama päivä sitten.

Kisojakin olisi hirveästi tulossa, mutta taidan jättäytyä pois suosiolla. 

Nyt aloitetaan treenaaminen!

Takatalvi+muuta valitusta!

Kaikki ärsyttää, siis ihan kaikki. Mikään ei suju. Välillä toivon, että olisin syntynyt kultalusikka hanurissa. Niin minullakin voisi olla oma hevonen, eikä tarvitsisi murehtia ja vaivata muita. Onko tässä koko hevosharrastuksessa mitään järkeä, kun aina tulee vain paha mieli. En kuitenkaan jaksaisi,  jos en pystyisi hyödyntämään hevosten terapeuttista vaikutusta. Kuinka helppoa minunkin olisi harrastaa, jos olisi oma hevonen. Ei tarvitsisi vinkua jatkuvasti muiden hevosia ja saisi käydä tallilla niin usein kuin haluaisi. Hevosen omistamisessa on kuitenkin myös ne huonot puolensa. En vain jaksa niitä muistella.

Tiedän tasan yhden hevosen, jolla saisin käydä ratsastamassa täysin ilmaiseksi. Mennä tallille, ratsastaa ja häipyä. Minun ei tarvitsisi tehdä mitään. Mutta onko se oikein tämän hevosen omistajalle? Jonkun senkin hevosen eläminen on maksettava, mikään kun ei ilmaista ole.

Olen yrittänyt miettiä muutaman päivän harrastustani. Onko siinnä mitään järkeä? Kaikki kuitenkin on kiinni ainoastaan omasta tahdostani, ei enää rahasta tai ajasta tai mistään muustakaan. Haluaisin oppia ratsastamaan, ratsastaa enemmän ja käydä myös kilpailuissa. Tämä olisi mahdollista, jos saisin otettua itsestäni edes sen verran niskasta kiinni, että sopisin päivän milloin menen ratsastamaan. Mutta miten ihmeessä sen teen?

Viime aikoina en tosiaan ole hevosen selässä ollut. Olen vain lapanut sontaa ja ruokkinut hevosia. Jonne sen sijaan on ollut tallilla ratsastamassa lempiponillaan. Pojasta on kuoriutunut varsinainen hevosmies.

Kisapäivän saldo: Ratkenneet housut.

Kisa-aamu alkoi noin klo 9:00 kun lähdin suuntautumaan tallille. Siivoilin karsinoita ja laittelin vesiä valmiiksi ennen kuin hain hepat sisälle. Kokoonpano oli tänään hevosten osalta Teukka ja Zafir. Puunailin hevosia rauhassa. Heitettiin jo tallilla satulat ja suitset, niin kisapaikalla päästiin helpolla.

Maija osallistui Zafirilla pikkuluokkaan niin taluttelin sillä välin Teukkista. Kun nousin selkään kuului kräts! Jousut repesivät sisäreidestä. Ihmettelen tätä vieläkin, sillä housut ovat minulle ennenmmin suuret kuin pienet. Kangas ei kyllä jousta yhtään.

Sileän verkalla tamma toimi kuin unelma. Oli herkkä ja kuunteli jokaista apua. Toisin kävi kun oli vuoromme mennä maneesiin verkkaamaan. Sisälle päästyämme ei löytänyt enää jarruja. Teukka oli niin innoissaan esteistä, ettei kuunnellut sahaamista tai mitään muutakaan. Siellä sitten kaahattiin ja päästettiin ylimääräisiä höyryjä. En saanut mitään tuntumaa, joten ratsastus ei ollut kovin siistiä. Rata meni ihan ok. Uusinnasta unohdin toiseksi viimeisen esteen, joten tuli voltti. Onneksi katsomosta sentään huudettiin mihin pitää mennä. 

Rataantutustuminen meni ihan plörinäksi, kun en löytänyt esteitä ja samalla kun olisi pitänyt maneesiin mennä verkkaamaan kuuntelin katsomossa ohjeita miten rata mennään. Minua ei harmita, ettei puhdasta rataa tullut. Kivaa ainakin oli. Maija meni vielä Teukalla 80-90cm luokan voittaen!

Kello oli puoli viisi, kun hevoset oli lastattu takaisin koppiin ja pääsimme lähteään kotiin. Tallilla hoidimme hepat kimpassa pois ja laitoimme karsinat valmiiksi loppuun asti. Kello olikin jo seitsämän kun olin kotona.

Pikakuulumiset!

Tallilla on tullut notkuttua joka päivä. Eilen kävin vain siivoamassa tallia aamupäivällä. Koko eilinen meni ihan plörinäksi huonosti nukutun yön johdosta. Illalla mentiinkin aikaisin nukkumaan niin jaksoimme herätä Jonnen kanssa jo kuudelta.

Aamulla vein pojan päiväkotiin ja lähdin siitä hakemaan ystävääni nyppimään Äitini mäyräkoiraa sunnuntain mätsäriä varten. Koira kun saatiin kondikseen oli aika suunnata hakemaan siskon koira Agitreeneihin koirahallille. Käytiin lenkillä myös lenkillä ennen treenejä.

Siitä sitten koiraa palauttamaan ja tallille. Pihatto ja pari tarhaa koki siivouksen, kun pääsimme vauhtiin siskoni Hennan kanssa. Tämän jälkeen oli ratsastuksen vuoro. Harjailin pitkään ennen kuin menin kentälle pyörimään. Ratsunani oli jälleen Teukka, sama jolla hyppäsin alkuviikosta. Siirtymisiä ja nostoja, paljon taivutteluja ja pakituksia. Niistä koostui ratsastukseni. Lopuksi teimme hevosvaihdon ja köpöttelin vielä Gussin kanssa. Hoitelin Teukan rauhassa pois ja vein vielä ulos, kun kello oli vasta kuusi.

Jutta oli jo siivonnut karsinat, niin laitoin talliin vedet ja auttelin Hennaa heinien kanssa. Tortilloja tehtiin vielä Hennan kanssa iltapalaksi ja nyt sänky taitaa kutsua. Aamulla on aikainen herätys. Klo 9 ajattelin olla lähdössä tallille, sillä huomenna olisi kisat! Menen estekisoihin Teukalla. Maija hyppää Zafirilla 40-50cm, niin saa hevoselle rutiinia kisatilannetta varten, minä menen Teukkiksella 60-70cm ja Maija hyppää vielä 80-90cm Teukalla. Emme todennäköisesti saa kuvaajaa mukaan, mutta ei kai se niin vaarallista ole :)

JÄNNITTÄÄ AIVAN VIETÄVÄSTI!

Olen viimeksi ollut estekisoissa 2010!

Irtojuoksutusta ja esteitä!

Suuntasin tallille jo aamulla varhain. Jonne meni kahdeksalta päiväkotiin, niin Äidillä oli tehokasta tallilla olo aikaa. Kello oli puoli kahdeksan kun tallille saavuin. Siitä sitten tallia siivoilemaan ja heppoja hoitamaan. Siivosin kuusi karsinaa ja laitoin niihin vedet. Pihatalleihin vein myös heinät ja kaurat. Jutan kanssa syötiin aamupalaa ja jatkettiin hommia. Irtojuoksutin Ronin ja Pikku D:n. Pojat olivat intoina kun pääsivät kentälle juoksentelemaan. Kovinkaan rankasti en niitä juoksemaan käskenyt, eikä oikeastaan minun tarvinnut tehdä mitään. Pikku D on tallin kuopus, 3v. oripoika.



Tämän jälkeen kävelytin pojat ja hoitelin pois. Seuraavaksi oli aika kaivaa Teukka tarhasta ja jynssätä puhtaaksi. Aikani puuhattua harjojen kanssa sain hevosen kuntoon. Kentällä teimme siirtymisiä ja taivutteluja. Kun lämmittelyt oli suoritettu oli aika suunnata esteille. Aluksi estekorkeus oli 40cm lopuksi 60cm. En koe olevani niin hyvä ratsataja, että voisin edes korkeampia hypätä, varsinkaan ilman Maijaa. Esteet sujuivat pienen alkukangertelun jälkeen ihan hyvin, varsinkin kun miettii koko "talven" kestänyttä hyppytaukoa. Minua ärsyttää aina näin tauon jälkeen omat jalat. En millään saa pysymään pohjetta paikallaan vaan se valuu aina taakse. Nooh, video puhukoon puolestaan:



Kovin montaa estettä en viitsinnyt hypätä, ettei tule liian rankkaa. Esteiden jälkeen Jutta keräsi ystävällisesti esteet pois ja aloitimme sileällä työskentelyn. Tästä ei kuitenkaan tullut mitään, kun tamma kuumui esteistä ja itseänikin jännitti esteet kovin. Tuntui kuin allani olisi ollut tikittävä aikapommi joka intoili joka askeleesta.
Mietin pitkään kehtaanko alla olevaa videota edes laittaa, mutta laitoin nyt kuitenkin. Kamalan kaunista ei yhteinen menomme ollut mutta kehitymme pikku hiljaa niin saamme yhteistyön toimimaan.


Videon jälkeen otin vielä loppuravit ja pitkät taluttelut. Hoidin tamma kaikeissa rauhassa pois, siistin varusteet, loimitin ja tarhasin. Teukka on siskoni Maijan lv-risteytys. Sillä on kisattu hiukan kenttää, koulua ja esteitä seuratasolla. Se on heB tasoinen, joskin osaa myös heA asioita, ei vain ole startattu. Esteillä on startattu ainakin metriä.

Ulos viemisen jälkeen jaoin hevosille päiväheinät. Jotenkin kurjaa kun juuri kuin sain ratsastettu, aurinko alkoi paistaa. Tuuli kuitenkin harmillisesti jatkui ja lämmitin itseäni siivoammalla vielä yhden tarhan. Tallilta lähettyäni kolmen maissa piipahdin kotona, hain Jonnen, söimme ja lähdimme ratsastusseuran hallituksen kokoukseen. Ilta vierähti nopeasti ja nyt voinin painua pehkuihin.

ÖITÄ!

Verkkokauppojen viehätys!

Mulla ei ole ikinä ollut tällaista ongelmaa. Olisin halunnut tilata ison paketin heppatavaraa Horzelta, mutten osannut päättää mitä tilaisin. Jotain pientä on kuitenkin luvassa. Arvaatteko mitä? Vinkkinä, että tuotteita on kolme ja kaikki itselle.