Katsaus menneeseen ja tulevaan.

En meinaa pysyä pöksyissäni enää ollenkaan. Luvassa on niin paljon kaikkea jännää, että meinaan kuolla.
Nyt iltateetä maistellessa on kuitenkin hyvä ensin palata hieman taaksepäin.

Aloitin pariviikkoa sitten kuntosalitreenit ja olenkin saanut liikunnasta ihan erilaista iloisuutta, kuin mitä minulla on pitkään aikaan ollut. Liikunta auttaa jaksamaan ja olen ollut paljon paljon iloisempi kuin pitkään aikaan. Viikolla en tosin ole ehtinyt kuin kaksi kertaa salille. Polvi on reistaillut ja on ollut menoja niin paljon, ettei aikaa ole riittänyt, eikä lapsenvahtia ole ollut. En tosiaan tiedä mikä polveani taas vaivaa. Viimeisimmästä leikkauksestakin on aikaa jo kesällä viisi vuotta. Kipeää tekee jo pelkkä kävely, niin ratsastamassa ne viikolla ole ollut. Tallilla olen ollut melkein joka päivä. Tänäänkin kävin taas siivoamassa pihaton, pari karsinaa ja tarhoja. Tykkään tallihommista todella paljon ja varsinkin positiivisesta palautteesta mitä saan hommien jälkeen. Ensi viikolla pitäisi kuitenkin raahautua hevosen selkään ainakin kolme kertaa.

Gus eilisestä kuvaussessiosta.

Huomenna raahaudun salille ja pidän tallivapaan päivän. Pääsen töistä niin ajoissa, että ehdin käydä salilla ennenkuin mies tulee töistä.

Tiistaina olisi tarkoitus kavuta Ronin selkään ja humputella pitkin kenttää. Luvassa on myös tallihommia.

Keskiviikkona tallihommia ja treenausta Teukalla kentällä. Ilmoitin itseni nimittäin kauden ensimmäisiin koulukisoisihin. Tavotteet ovat niinkin korkealla, kuin hyväksytty tulos ja siisti ratsastus. Kahdet viimeiset koulukisat eivät menneet kovin putkeen, joten nyt olen tosissani päättänyt harjoitella oikeasti. Kisat ovat 21.4 ja osallistun HeC:hen.

Torstaina luvassa on ratsastusta Teukalla tunnilla. Maijan yksi tallillainen opiskelee Ypäjällä ja on luvannut pitää minulle ihan yksäritunnin. Odotan jo kovasti, kun viime tunnista on taas jo aikaa ja Emma on ihan huippu tuntitäti.

Perjantaina olisi varmaankin tallivapaa päivä ja salipäivä.

Ei päätä, ei.....

Lauantai on kaikkein jännin. Silloin olisi myös koulukisat, mutta jäävät nyt valitettavasti väliin kun on tärkeämpää menoa. Luvassa on todella mielenkiintoinen koulutus josta voisin tehdä kokonaan oman postauksen ja varmastin teenkin sitten lauantaina. Nyt kuitenkin ytimekkäästi:

SRL:n tavoitteena on liikkuva ratsastaja. Osallistun siis SRL:n järjestämään liikkuva ratsastaja -
ratsastuksen oheisliikunnan ohjaajakoulutus. Odotan todella innolla kurssia. Pääsen toteuttamaan itseäni ja vetämään muille esim. alkuverryttelyä. Aivan mahtavaa.

"Liikkuva ratsastaja -hanke on ratsastuskoulujen aktiiveille ja seuratoimijoille suunnattu koulutuskokonaisuus, jossa perehdytään ratsastuksen oheisliikuntaan huomioiden lajin omat erityispiirteet sekä tarpeet. Liikkuva ratsastaja -hanke on harraste- ja kilparatsastajan urapolun tukihanke, ja sen tavoitteena on antaa työkaluja monipuoliseen liikuntaan sekä ratsastuksen monipuolistamiseen urheiluna ja terveysliikuntana.

Liikkuva ratsastaja -hankkeen tavoitteena on kouluttaa talleille ja seuroille oheisliikunnan ohjaajia, jotka voivat innostaa ja ohjata sekä lapsia, nuoria että aikuisia oikeanlaisen oheisliikunnan pariin." (http://www.ratsastus.fi/ratsastusliikuntana/liikkuvaratsastaja).

Sunnuntaina sitten tallille tai salille.

Kauhistus kun tulikin pitkä postaus. Kirjoitusintoa löytyy vaikka muilla jakaa.

Muistakaa osallistua arvontaan!

http://annanelamaaa.blogspot.fi/2014/04/15t-katselua-taynna-arvonta.html

Jonne on ponipoika!

Ollaan oltu tallilla Jonnen kanssa eilen ja tänään. Eilen käytiin vaan rapsuttelemassa poneja, mutta tänään poika pääsi touhuamaan. Delekoisin Jonnen ja Tuuli-ponin siskolleni, niin itse menin siivoamaan pihattoa.
Hommaa riitti ja Tuuli harjattiin sillä välin, kun siivosin pihattoa.

Ei mittä porkkanaa olis

Yhdessä laitettiin ponille suitset ja satula ja suunnattiin kentälle. Jutta oli niin kiva, että otti meistä hiukan kuvia.

"Haluun ravata ja laukata ja sitten hypätään esteitä" Jonne yritti ehdottaa

"Äiti mää itte, anna tänne"

"Tuolla voi olla vaikka sapellihammastiikeri, ni tuun Jonne sun takana" Kuiskii Tuuli-poni

"Ei siellä mitään tiikereitä ole, mennään nyt vaan talliin" Jonne rohkaisee Tuulia.

Lopuksi otin vielä siskostani kuvia, kun hän ratsasti omalla kouluruunallaan. Nyt olo on loppu ja voisin mennä nukkumaan. Käytiin muuten koirien kanssa kääntymässä tänään mätsärissä. Vili pääsi ekaa kertaa koirien ilmoille.

Suunnitelmia Suunnitelmia..

Mä alan vihdoin tietää mitä haluan "isona" tehdä. Pikku hiljaa kuva alkaa muodostumaan ja suunnitelmat suoristumaan. Pitää vain säästää iso läjä rahaa niin haaveista tulee totta.

Ratsastamassa en ole ollut. Tänäänkin tosin olin tallilla siivoilemassa pihattoa ja tarhoja. Sankka lumisade kuitenkin pakotti keskeyttämään hommat. Salilla olin viime viikolla neljä kertaa ja tällä viikolla olen ehtinyt jo kerran käymään. Huomenna olisi tarkoitus mennä, jos vain suinkin jaksan.

Lauantaina koirien kanssa olisi tarkoitus mennä mätsäriin. Vilikin pääsee ensimmäistä kertaa näytille. Odotuksia ei ole, harjoittelemaan mennään tulevia näyttelyitä varten.

Olo on paljon pirteämpi kuin aikoihin. Veikkaisin, että liikunta on syynä tähän.

Uljas musta on täällä taas!

Aamun töissä ollessani haaveilin hienosta ilmasta, mutta en edes saanut sitä. Pääsin yhdeltä ja suuntasinkin suoraan tallille. Ensin tallivaatteet niskaan ja pihaton kimppuun. Asennoiduin kerrankin niin, ettei minulla ole kiire ja voin kaikessa rauhassa katsella hevosten touhuja ja siivota. Pihatto ja sen tarha siivotaan joka päivä, niin hommaa ei oikeasti ole kuin muutama kärry. Maijan luona pihatossa asuu kolme hevosta ja yksi pikkuponi. Yksi näistä hevosista on Roni. Vanhemmille lukijoille ainakin tuttu ruuna. Tarkoitus on siis ratsastaa tai muuten liikuttaa poika kahdesti viikossa. 

Pihaton siivoamiseen sain kulutettua 45min aika ja tämän jälkeen alkoi jynssäys. En tajua miten hevonen oli saanut itsensä siihen kuntoon missä se oli. Oli iso virhe harjata se tallissa. Meinasin tukehtua siihen pölyyn mikä kuivuneen kuran myötä irtosi. Päätin kuitenkin harjata hevosen kunnolla, koska ratsastus on minulle aika toissijainen juttu, Niin harjaamiseen vierähti pitkä tovi, eikä ratsatukselle jäänyt niin paljon aikaa. 

Käyntityöskentelin erittäin paljon. Ronilla on melko huono kunto ja se on tällä hetkellä aika kankea. Taivuttelin, taivuttelin ja taivuttelin. Laukkaa en ottanut kuin pari nostoa ja ravissa koitin vaidella tempoa. Vasempaan kierrokseen ruuna oli aivan täydellinen, oikeassa en saanut sisäpohjetta kunnolla läpi ja vauhtia oli helposti liikaa. Otin myös pieniä pätkiä avoja ja nekin sujui toiseen kierrokseen todella hyvin.

Loppuravit menin eteen ja alas. Kävelin hetken, kunnes otin satulan ja ohjat pois. Roni seurasi minua pitkin kenttää, kun siivosin jätöksemme pois. Minua niin ärsyttää jos joku jättää jälkensä siivoamatta. Vaikka kuinka olisi vuokraaja tai tuntilainen tai mikä lie, niin omat jäljet kuuluu siivota, AINA. Monet eivät tajuakkaan kuinka paljon hallaa tulee kentän pohjalle kun paskat jätetään siivoamatta. Ei ole kuulkaas halpaa vaihtaa maa-aines kentän pohjalle..

Eilen tuli muuten käytyä taas salilla ja tarkoitus olisi mennä huomennakin, jo heti aamulla. Torstaina olisi taas aika suunnata tallille.

Sitä, tätä ja tuota..

Aika menee kuin siivillä. Kaikenlaista on suunnitteilla toteutusta vailla valmiina. Aloitetaan vaikka perjantaista.
Osallistuin NRJ:n Korppilan pursiseuran Everyday.fi -Arjen haaveista totta kilpailuun. Olen jo kauan halunnut käydä kuntosalilla, mutta rahaa siihen vain ei ole löytynyt. Nyt kuitenkin voitin kyseisestä kilpailusta itselleni sen verran rahaa, että sain vuosikortin(avain) kuntosalille ja uudet treenihousut kävin hakemassa. Eilen kävinkin jo korkkaamassa salin ja voi jehna mun huonoa kuntoa..

Voittorahoille löytyi oikea käyttätarkoitus.

Tallilla en kamalasti ole ehtinyt muiden kiireiden takia käymään. Jonnen kanssa ollaan ponia käyty harjailemassa ja hieman on Jonne päässyt ratsastamaankin.

Takatalvi yllätti maastoilijat. 

Tuosta Jonnen alemmasta kuvasta tuli mieleen kuva, jossa näkyy meidän piha takatalven johdosta. Luojan kiitos lumi on taas sulannut.

Hevoskuviot alkaa taas pääsemään uimiinsa ja näin alustavasti on sovittu, että käyn tallilla ti ja to hömpöttelemässä. Alan tekemään maanantaina taas töitä, mutta näin alkuun teen vain puolikasta päivää niin aikaa tulee jäämään enemmän oman hyvinvoinnin ylläpitämiseen.

Salilla olisi tarkoitus käydä kolme kertaa viikossa, tallilla ainakin kaksi kertaa ja vielä lisäksi nyt sunnuntaisin alkaa koiran näyttelykoulutus. Lenkillekkin olisi kiva ehtiä varsinkin nyt, kun on luvattu kevättä.

Vanha Mammakin voi hyvin. Kävimme kävelemässä maatossa muutama päivä sitten.

Kisojakin olisi hirveästi tulossa, mutta taidan jättäytyä pois suosiolla. 

Nyt aloitetaan treenaaminen!

Takatalvi+muuta valitusta!

Kaikki ärsyttää, siis ihan kaikki. Mikään ei suju. Välillä toivon, että olisin syntynyt kultalusikka hanurissa. Niin minullakin voisi olla oma hevonen, eikä tarvitsisi murehtia ja vaivata muita. Onko tässä koko hevosharrastuksessa mitään järkeä, kun aina tulee vain paha mieli. En kuitenkaan jaksaisi,  jos en pystyisi hyödyntämään hevosten terapeuttista vaikutusta. Kuinka helppoa minunkin olisi harrastaa, jos olisi oma hevonen. Ei tarvitsisi vinkua jatkuvasti muiden hevosia ja saisi käydä tallilla niin usein kuin haluaisi. Hevosen omistamisessa on kuitenkin myös ne huonot puolensa. En vain jaksa niitä muistella.

Tiedän tasan yhden hevosen, jolla saisin käydä ratsastamassa täysin ilmaiseksi. Mennä tallille, ratsastaa ja häipyä. Minun ei tarvitsisi tehdä mitään. Mutta onko se oikein tämän hevosen omistajalle? Jonkun senkin hevosen eläminen on maksettava, mikään kun ei ilmaista ole.

Olen yrittänyt miettiä muutaman päivän harrastustani. Onko siinnä mitään järkeä? Kaikki kuitenkin on kiinni ainoastaan omasta tahdostani, ei enää rahasta tai ajasta tai mistään muustakaan. Haluaisin oppia ratsastamaan, ratsastaa enemmän ja käydä myös kilpailuissa. Tämä olisi mahdollista, jos saisin otettua itsestäni edes sen verran niskasta kiinni, että sopisin päivän milloin menen ratsastamaan. Mutta miten ihmeessä sen teen?

Viime aikoina en tosiaan ole hevosen selässä ollut. Olen vain lapanut sontaa ja ruokkinut hevosia. Jonne sen sijaan on ollut tallilla ratsastamassa lempiponillaan. Pojasta on kuoriutunut varsinainen hevosmies.

Kisapäivän saldo: Ratkenneet housut.

Kisa-aamu alkoi noin klo 9:00 kun lähdin suuntautumaan tallille. Siivoilin karsinoita ja laittelin vesiä valmiiksi ennen kuin hain hepat sisälle. Kokoonpano oli tänään hevosten osalta Teukka ja Zafir. Puunailin hevosia rauhassa. Heitettiin jo tallilla satulat ja suitset, niin kisapaikalla päästiin helpolla.

Maija osallistui Zafirilla pikkuluokkaan niin taluttelin sillä välin Teukkista. Kun nousin selkään kuului kräts! Jousut repesivät sisäreidestä. Ihmettelen tätä vieläkin, sillä housut ovat minulle ennenmmin suuret kuin pienet. Kangas ei kyllä jousta yhtään.

Sileän verkalla tamma toimi kuin unelma. Oli herkkä ja kuunteli jokaista apua. Toisin kävi kun oli vuoromme mennä maneesiin verkkaamaan. Sisälle päästyämme ei löytänyt enää jarruja. Teukka oli niin innoissaan esteistä, ettei kuunnellut sahaamista tai mitään muutakaan. Siellä sitten kaahattiin ja päästettiin ylimääräisiä höyryjä. En saanut mitään tuntumaa, joten ratsastus ei ollut kovin siistiä. Rata meni ihan ok. Uusinnasta unohdin toiseksi viimeisen esteen, joten tuli voltti. Onneksi katsomosta sentään huudettiin mihin pitää mennä. 

Rataantutustuminen meni ihan plörinäksi, kun en löytänyt esteitä ja samalla kun olisi pitänyt maneesiin mennä verkkaamaan kuuntelin katsomossa ohjeita miten rata mennään. Minua ei harmita, ettei puhdasta rataa tullut. Kivaa ainakin oli. Maija meni vielä Teukalla 80-90cm luokan voittaen!

Kello oli puoli viisi, kun hevoset oli lastattu takaisin koppiin ja pääsimme lähteään kotiin. Tallilla hoidimme hepat kimpassa pois ja laitoimme karsinat valmiiksi loppuun asti. Kello olikin jo seitsämän kun olin kotona.